Jänis ja kilpikonna
 satu


Jänis ja kilpikonna

Aisopos

Olipa kerran jänis ja kilpikonna. Jänis oli nopea juoksemaan ja oli siitä hyvin ylpeä. Kilpikonna puolestaan oli hidas.

Eräänä päivänä kilpikonna tapasi jäniksen. Kilpikonna käveli kuten aina hyvin, hyvin hitaasti. Tämän nähtyään jänis alkoi nauraa hänelle.

Kilpikonna kysyi: "Mitä naurat?"

Johon jänis vastasi: "Sinua! Kävelet niin hitaasti. Miten voit selviytyä täällä metsässä olemalla noin hidas?"

Kilpikonna tunsi itsensä nöyryytetyksi jäniksen sanoista.

Kilpikonna suuttui ja vastasi: "Olet ylpeä nopeudestasi. Kilpaillaanpa ja katsotaan, kumpi meistä on nopeampi."

Jänis yllättyi kilpikonnan haasteesta, mutta hän hyväksyi sen, koska oli voitostaan varma.

Niin kilpikonna ja jänis järjestivät kilpailun, jota koko metsän väki saapui seuraamaan.

Kun kilpailu alkoi, jänis kiisi lujaa, eikä sitä pian enää näkynyt. Kilpikonna jäi jälkeen.

Jonkin aikaa juostuaan jänis katsoi taakseen.

Jänis totesi: "Hitaalla kilpikonnalla kestää ikuisuuden saavuttaa minut. Voin hyvin levähtää hetken."

Jänis oli väsynyt sillä se oli juossut niin kovaa kuin ikinä pystyi. Aurinko lämmitti mukavasti ja maassa oli maukasta ruohoa, jota jänis söi. Hetken kuluttua se päätti ummistaa silmänsä hetkeksi. Jänis nukahti auringon paisteeseen.

Samaan aikaan hidas kilpikonna jatkoi etenemistään. Vaikka kilpikonnaa väsytti, ei se levännyt.

Kun kilpikonna ohitti jäniksen, nukkui jänis yhä sikeästi.

Äkkiä jänis havahtui hereille. Hän kuuli metsän väen hurrausta ja arvasi, että kilpikonna oli pääsemässä maaliviivan yli.

Hän alkoi taas juosta niin kovaa kuin pystyi. Mutta oli liian myöhäistä.

Hidas kilpikonna oli jo ylittänyt maaliviivan. Kilpikonna oli voittanut kilpailun.

Kun jänis ylitti maaliviivan, kysyi kilpikonna siltä: "No, kumpi meistä nyt on nopeampi?"

Jänis oli oppinut läksynsä eikä enää ylpeillyt muille nopeudestaan.

Jänis ja kilpikonna
Suomentanut vapaasti mukaillen: Juhani Paaso

Alkuun Alkuun »

Lue iltasatu