Aisopos
Hiiret kutsuivat kokouksen koolle tehdäkseen suunnitelman, jotta voisivat vapautua talon kissasta. Ainakin he halusivat keksiä jonkin tavan tietää, milloin kissa oli tulossa, jotta heillä olisi aikaa juosta karkuun. Totisesti, jotain oli tehtävä, sillä he elivät jatkuvassa pelossa kissan kynsien vuoksi ja tuskin uskalsivat liikahtaakaan pesistään.
Monia suunnitelmia tehtiin, mutta yksikään niistä ei vaikuttanut tarpeeksi hyvältä. Lopulta eräs hyvin nuori hiiri nousi ja sanoi:
"Minulla on suunnitelma, joka vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta, mutta tiedän sen onnistuvan. Meidän tarvitsee vain ripustaa kello kissan kaulaan. Kun kuulemme kellon kilisevän, tiedämme heti, että kissa on tulossa."
Kaikki hiiret olivat hyvin yllättyneitä siitä, etteivät he olleet aiemmin keksineet suunnitelmaa. Mutta juuri kun he alkoivat onnessaan riemuita, vanha hiiri nousi ja sanoi:
"Sanoisin, että nuoren hiiren suunnitelma on erittäin hyvä. Mutta antakaahan minun kysyä yksi tärkeä kysymys: Kuka meistä ripustaa kellon kissan kaulaan?"
Kello kissan kaulaan
Suomentanut vapaasti mukaillen: Juhani Paaso