Kolme pientä porsasta

Äiti Porsas oli hyvin väsynyt: "Voi hyvänen aika," hän sanoi kolmelle pikkuporsaalleen, "en jaksa enää tehdä kaikkea puolestanne, pahoin pelkään että teidän täytyy lähteä kotoa ja löytää omat tienne maailmassa." Niin kolme pikkuporsasta lähtivät matkaan.

Ensimmäinen pikkuporsas kohtasi miehen, joka kantoi olkikasaa.

"Anteeksi", sanoi ensimmäinen pikkuporsas kohteliaasti. "Voisitteko myydä minulle vähän olkea, jotta voin rakentaa itselleni talon?"

Mies suostui, ja ensimmäinen pikkuporsas lähti etsimään hyvää paikkaa talonsa rakentamiseen.

Muut pikkuporsaat jatkoivat matkaansa ja pian he tapasivat miehen, joka kantoi oksia.

"Anteeksi", sanoi toinen pikkuporsas kohteliaasti. "Voisitteko myydä minulle vähän oksia, jotta voin rakentaa talon?"

Mies suostui, ja niin toinenkin pikkuporsas sanoi hyvästit veljelleen.

Kolmas pikkuporsas oli eri mieltä kuin muut porsaat: "Minä aion rakentaa paljon isomman, paremman ja vahvemman talon", hän ajatteli, ja hän jatkoi matkaa niin kauan, kunnes tapasi miehen, joka kuljetti tiiliä.

"Anteeksi", sanoi kolmas pikkuporsas niin kohteliaasti kuin äitinsä oli hänelle opettanut. "Voisitteko myydä minulle tiiliä, jotta voin rakentaa talon?"

"Tietysti", sanoi mies. "Minne haluat että kippaan ne?"

Kolmas pikkuporsas katsoi ympärilleen ja näki mukavan paikan puun alla.

"Tuohon", se osoitti.

Kaikki ryhtyivät työhön. Jo seuraavana yönä olkitalo sekä oksatalo olivat valmiita. Tiilitalo sen sijaan alkoi vasta nousta maasta. Ensimmäinen ja toinen pikkuporsas nauroivat hölmölle veljelleen, joka ei ollut saanut vielä mitään valmista aikaan.

Kuitenkin muutaman päivän kuluttua tiilitalo oli valmis ja näytti hyvin hienolta, siistillä savupiipulla varustettuna.

Metsässä asui myös susi. Eräänä tähtikirkkaana yönä susi lähti ulos etsimään ruokaa. Kuun valossa hän huomasi ensimmäisen pikkuporsaan olkitalon, hiipi oven luo ja huusi:

"Pikkuporsas, pikkuporsas, päästä minut sisään."

"Ei, ei, kautta leukapartani, en aio päästää sisälle ketään!", vastasi pikkuporsas.

"Sitten minä minä uhkun ja puhkun ja puhallan olkitalosi kumoon!" sanoi susi, joka oli hyvin suuri.

Ja susi puhalsi, ja puhalsi ja puhalsi talon kumoon. Pikkuporsas juoksi niin nopeasti kuin hänen sorkkansa vain kantoivat ja piiloutui toisen pikkuporsaan taloon.

Seuraavana yönä susi oli vieläkin nälkäisempi ja hän näki oksista tehdyn talon. Hän hiipi oven luo ja huusi:

"Pikkuporsas, pikkuporsas, päästä minut sisään."

"Ei, ei, kautta leukapartamme, emme aio päästää sisälle ketään!", sanoi toinen pikkuporsas samalla kun ensimmäinen pikkuporsas piiloutui tuolin alle.

"Sitten minä uhkun ja puhkun ja puhallan talosi kumoon!" vastasi susi.

Ja susi puhalsi, ja puhalsi ja puhalsi talon kumoon. Pikkuporsaat juoksivat niin nopeasti kuin heidän sorkkansa kantoivat ja menivät kolmannen pikkuporsaan taloon piiloon.

"Mitä minä sanoin?", kysyi kolmas pikkuporsas vihaisena. "On tärkeää rakentaa talo kunnolla." Hän kuitenkin toivotti toiset porsaaat tervetulleiksi, ja ne asettuivat kaikki nukkumaan.

Seuraavana yönä susi oli entistä nälkäisempi, suurempi ja pahempi kuin koskaan.

Hiippaillen susi saapui kolmannen pikkuporsaan talon luo. Hän hiipi oven luo ja huusi:

"Pikkuporsas, pikkuporsas, päästä minut sisään."

"Ei, ei, kautta leukapartamme, emme aio päästää sisälle ketään!", sanoi kolmas pikkuporsas, kun ensimmäinen ja toinen pikkuporsas piiloutuivat pelästyneinä sängyn alle.

"Sitten minä uhkun ja puhkun ja puhallan talosi kumoon!" sanoi susi.

Ja susi puhalsi ja puhalsi ja puhalsi, mutta mitään ei tapahtunut. Tiilitalo pysyi lujana.

Susi oli yhä vihaisempi.

"Aion syödä teidät kaikki", se murisi, "odottakaa vain".

Susi hiippaili talon ympärillä yrittäen löytää tietä sisään. Pikkuporsaat vapisivat nähdessään suden suuret silmät ikkunan läpi. Sitten he kuulivat rapisevan äänen.

Susi kiipesi alas savupiippua.

"Nopeasti, nopeasti!" sanoi kolmas pikkuporsas. "Hän kiipeää katolle. Luulen, että hän aikoo tulla alas savupiipusta."

Kolme pientä porsasta ottivat suurimman kattilan, joka heillä oli, täyttivät sen vedellä ja asettivat sen tulelle kiehumaan. He kuulivat koko ajan suden kiipeävän katolla.

Pikkuporsaat pidättivät hengitystään. Susi oli tulossa alas savupiipusta. Susi lähestyi ja lähestyi, kunnes valtavan loiskahduksen kera putosi kattilan veteen.

"Auuuuuu!", susi huusi ja ryntäsi takaisin savupiippua ylös luullen häntänsä olevan tulessa.

Viimeinen asia, minkä kolme pientä porsasta näkivät suuresta pahasta sudesta, oli kun se pomppi yli puiden latvojen pitäen kiinni kipeästä hännästään.

Kolme pientä porsasta elivät onnellisina loppuelämänsä ajan hienoissa ja vankoissa tiilitaloissaan.