Pinokkio

Olipa kerran pienessä kylässä käsityöläinen nimeltä Geppetto, joka päätti tehdä hienon lelun. Hän etsi pitkään sopivaa puupalaa ja löysi lopulta männynkappaleen. Hän tutki puuta ja alkoi veistää sitä. Useiden tuntien työskentelyn jälkeen Geppetto veisti kauniin nukkepojan. Geppetto alkoi puhdistaa nukkea, ja samalla kun hän puhdisti sitä, hän kuuli oudon äänen ja huomasi sen olevan nuken ääni. Nukke oli elävä! Leluntekijä antoi puunukelle nimeksi Pinokkio.

Ajan myötä Pinokkio ja leluntekijä alkoivat pitää toistensa seurasta. Pinokkio halusi mennä kouluun, mutta leluntekijällä ei ollut tarpeeksi rahaa. Geppetto päätti myydä takkinsa saadakseen hieman rahaa. Tämän jälkeen hän ojensi Pinokkiolle rahat koulutarpeiden hankkimista varten ja kehotti tätä pysymään poissa kiusauksista.

Pinokkio lähti kouluun, mutta matkallaan hän näki sirkuksen. Hän meni lähemmäs sirkusta, ja siellä oli valtava ihmisjoukko. Pian nukke huomasi olevansa lukittuna häkkiin. Pinokkio alkoi itkeä. Paikalle ilmestyi keiju, joka vapautti hänet häkistä ja varoitti toistamasta samaa virhettä uudelleen.

Seuraavana päivänä Pinokkio lähti uudelleen koulua kohti. Kulkiessaan metsän halki hän kohtasi ketun ja kissan. Kun viekas kettu ja kissa näkivät Pinokkion kantavan mukanaan rahaa, he pysäyttivät hänet ja tiedustelivat, minne hän oli matkalla. Pinokkio sanoi menevänsä hankkimaan koulutarvikkeita.

Kettu sanoi, ettei niin vähällä rahalla, joka Pinokkiolla oli, pystyisi ostamaan tavaroita. Kettu ehdotti että Pinokkio antaisi rahat hänelle. Kettu istuttaisi ne taianomaiseen metsään, jossa raha kasvaisi. Pikku Pinokkio uskoi kettua. Aikaa kului, eikä hän saanut rahojaan ja alkoi itkeä.

Kuullessaan nukkepojan itkevän keiju ilmestyi jälleen ja kysyi, mitä rahoille oli tapahtunut. Pinokkio keksi tekosyitä ja valehteli. Mitä enemmän hän valehteli, sitä pidemmäksi hänen nenänsä kasvoi. Keiju tajusi tästä, että Pinokkio valehteli.

"Puhutko nyt varmasti totta?" tiedusti keiju. "Anteeksi että valehtelin! Pelkäsin sinun suuttuvan minulle..." Pinokkio tunnusti. Keiju pelasti hänet jälleen ja toi rahat takaisin.

Seuraavana päivänä Pinokkio lähti kouluun ja tapasi matkalla sirkuksen johtajan. Sirkuksen johtaja oli raivoissaan Pinokkion nähdessään, koska hän ajatteli Pinokkion karanneen sirkukselta. Rangaistakseen poikaa hän heitti Pinokkion mereen, missä tämän nielaisi valtava valas.

Pinokkio ei palannut kotiin ja leluntekijä Geppetto oli huolissaan Pinokkion kohtalosta. Hän etsi joka paikasta, kunnes eräs kalastaja kertoi nähneensä kun puupoika heitettiin mereen. Tämän kuultuaan leluntekijä lähti merelle, ja pian sama suuri valas nieli tämänkin.

Leluntekijä ja Pinokkio tapasivat toisensa valaan vatsassa. He halasivat. Pinokkio lupasi leluntekijälle kuunnella häntä tästä edes, eikä tehdä enempää tyhmyyksiä. Pinokkio ja leluntekijä itkivät. Kuullessaan heidän itkunsa keiju, joka oli auttanut Pinokkiota aiemmin, ilmestyi ja pelasti heidät molemmat.

Pinokkio kiitti keijua ja kertoi mitä oli tapahtunut. Pinokkiolla oli vain yksi toivomus. Hän halusi tulla oikeaksi pojaksi. Keiju myönsi hänen toiveensa ja Pinokkio muuttui oikeaksi ihmispojaksi. Leluntekijä Geppetto ja Pinokkio elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka.

Sen pituinen se.