Poika, joka huusi sutta
 satu


Poika, joka huusi sutta

Aisopos

Olipa kerran paimenpoika, joka istui kylän lammasten vahtina kukkulan rinteellä. Hän oli tylsistynyt ja kaipasi jännitystä elämäänsä. Hetken mielijohteesta hän veti syvään henkeä ja huusi kylän suuntaan: "Susi! Susi! Susi ajaa lampaita takaa!"

Kylän väki kuuli huudot, ja peläten lammasten puolesta rynnisti kukkulalle auttamaan poikaa karkoittamaan suden. Koko matkan juostuaan he saapuivat kukkulan huipulle, mutta eivät löytäneet sutta. Poika nauroi itsekseen nähdessään heidän hätääntyneet kasvonsa.

"Mitä tämä tarkoittaa?" kysyivät kyläläiset. "Miksi huudat sutta, kun sutta ei ole? Et voi leikkiä tällaisilla asioilla!" Poika naurahti ja vastasi: "En jaksanut vain istua täällä hiljaa. Ajattelin, että pieni jännitys voisi piristää teidänkin päiväänne."

Kyläläiset palasivat takaisin alas kukkulalta, ja painottivat pojalle, ettei sutta saanut huutaa ilman syytä.

Mutta kun aikaa kului, päätti poika jatkaa kujeiluaan. Pian hän huusi jälleen: "Susi! Susi! Susi ajaa lampaita takaa!" Hänen riemukseen kyläläisten joukko jälleen juoksi kukkulalle auttamaan häntä. Ja taas he huomasivat, ettei mitään sutta ollutkaan.

Kyläläiset olivat nyt pettyneitä ja vihaisia. He sanoivat ankarasti: "Tämä ei ole oikein! Et voi pilkata meitä ja tuhlata aikaamme tällaisilla jekuilla. Säästä huutosi siihen kun jotain on oikeasti vialla! Älä huuda sutta, kun sutta ei ole!"

Poika virnisti. Hän ajatteli, että he eivät vain ymmärtäneet kuinka hauskaa hänestä oli saada kyläläiset juoksemaan hänen leikkinsä perässä.

Eräänä kohtalokkaana päivänä, kun ilta alkoi jo laskeutua ja aurinko hehkui punaisena horisontissa, näki poika oikeasti suden vaanivan lauman lähellä. Lampaiden hätääntyneet äänet nostivat sydämen kurkkuun. Poimenpoika hyppäsi pystyyn ja huusi: "Susi! Susi!"

Mutta kyläläiset luulivat pojan huijaavan heitä jälleen. He eivät tulleetkaan kukkulalle auttamaan poikaan, vaan jättivät hänet yksin hätääntyneen lauman kanssa.

Susi käytti tilaisuuden hyväkseen ja hyökkäsi lammasten kimppuun. Paimenpoika yritti parhaansa mukaan suojella lampaita, mutta oli yksin eikä pystynyt torjumaan sutta. Surullinen ja pettynyt poika katsoi avuttomana vierestä lauman hajotessa ja joutuessa vaaran kouriin.

Auringon laskiessa kylällä ihmeteltiin miksei paimenpoika enää palannut heidän laimpaidensa kanssa kotiin. Kun he menivät kukkulalle etsimään poikaa, he löysivät tämän itkemästä. Pojan ympärillä oli pelkkiä hajanaisia lampaanvilloja.

Vanha mies joka oli kylän viisas, istahti pojan vierelle. Hän pani käsivartensa nuorukaisen ympärille ja sanoi: "Tänään täällä oli oikea susi. Tekojesi seuraukset ovat vakavia. Muista aina, ettei kukaan usko valehtelijaa, vaikka hän kertoisi totuudenkin. Sinun täytyy kantaa vastuusi ja oppia virheistäsi."

Poika, joka huusi sutta
Suomentanut vapaasti mukaillen: Juhani Paaso

Alkuun Alkuun »

Lue iltasatu