Todellinen prinsessa

Olipa kerran prinssi, joka halusi mennä naimisiin prinsessan kanssa - mutta hänen piti olla oikea prinsessa. Prinssi matkusti ympäri maailmaa etsimässä sellaista, mutta mistään hän ei voinut löytää etsimäänsä. Prinsessoja oli tarpeeksi, mutta oli vaikea selvittää, olivatko he oikeita prinsessoja. Aina heissä oli jotain, joka ei ollut niin kuin pitäisi olla. Lopulta prinssi palasi kotiin ja suri, sillä hän olisi halunnut löytää juuri sen oikean prinsessan.

Eräänä iltana puhkesi hirveä myrsky. Ukkonen jyrisi ja taivaalla salamoi. Vettä satoi kaatamalla. Sitten linnan portilta kuului koputusta, ja vanha kuningas meni avaamaan.

Portin edessä seisoi prinsessa. Mutta voi hyvänen aika, miltä hän näyttikään sateen ja tuulen kastelemana. Vesi valui hänen hiuksistaan ja vaatteistaan; se valui kenkien kärjistä sisään ja ulos kantapäistä. Ja silti hän sanoi olevansa oikea prinsessa.

"No, pianpa me sen saamme selville", ajatteli vanha kuningatar. Mutta hän ei sanonut mitään. Kuningatar meni makuuhuoneeseen, otti kaikki vuodevaatteet pois sängystä ja laittoi herneen niiden pohjalle. Sitten hän otti kaksikymmentä patjaa ja asetti ne herneen päälle. Niiden päälle hän kasasi vielä varmuuden vuoksi kaksikymmentä untuvapeittoa.

Prinsessa nukkui sängyllä koko yön. Aamulla häneltä sitten kysyttiin, miten hän oli nukkunut.

"Oi, todella huonosti!" hän kertoi. "En saanut nukuttua koko yönä. Tuntui siltä kuin makaisin jonkin kovan kiven päällä. Se oli kamalaa!"

Silloin he tiesivät, että hän todella oli oikea prinsessa. Hän oli tuntenut herneen kahdenkymmenen patjan ja kahdenkymmenen untuvapeiton läpi.

Vain oikea prinsessa voisi olla niin herkkä.

Niin prinssi pyysi hänet puolisokseen, sillä nyt hän tiesi, että oli kohdannut oikean prinsessan. Herne laitettiin museoon, jossa sitä voi käydä katsomassa vielä tänäkin päivänä, ellei kukaan ole varastanut sitä!